Länsi-Uudenmaan
vesienhoidon visio ja
strategia 2027
Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visio ja
strategia on laadittu yhdes-sä alueen
kuntien ympäristönsuo-jelun
viranhaltijoiden kanssa.
Tämä on alueelle laadittu ensimmäinen
kuntayhteistyön vesistövisio ja se
kuvaa kuinka vesien tilan parantaminen
vaatii toteutuakseen muun muassa
tietoa vesistöjen tilasta, kunnos-
tettavien kohteiden priorisointia ja
resursointia kunnostuksiin.
Vision tavoitteena on, että Länsi-
Uusimaa on tunnettu upeasta
vesiluonnosta ja vesien tilan hyväksi
tehtävästä määrätietoisesta
yhteistyöstä.
Vesistöjen, rannikkovesien ja
pohjaveden hyvän tilan turvaaminen ja
heikommassa olevien vesien tilan
parantaminen edellyttää
määrätietoista työtä ja resursseja
yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi ei
ole vaan tarvitaan pitkäjänteistä
työskentelyä.
Mankinjoen
vesistöalueen
suunnittelutyö vesien
hyvän tilan
saavuttamiseksi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
(LUVY) on aloittanut Kirkkonummen,
Espoon ja Vihdin kuntien kanssa
suunnittelutyön Mankinjoen valuma-
alueen vesistöjen hyvän tilan
saavuttamiseksi. Työhön osallistuu
myös Vantaanjoen ja Helsingin
seudun vesiensuojeluyhdistys
(VHVSY). Työn tavoitteena on yhteisen
Mankinjoen vesistövision rakentaminen,
jossa määritellään tavoitetila sekä
tehdään toimenpidesuunnitelma
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jokivesistön laajuinen kunnostaminen
ei onnistu pelkästään kuntien ja
valtion viranomaisten toimesta vaan
mukaan on saatava laaja joukko
paikallistoimijoita. EU:n
vesipuitedirektiivin mukaiseen
tavoitteeseen ei päästä 2027
mennessä vaan kunnostaminen vaatii
määrätietoista työtä vuosikymmenten
ajan.
Länsi-Uudenmaan
kunnat edistävät
aktiivisesti Itämeren
suojelua
Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko,
Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja,
Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat
yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa
ja luonnon monimuotoisuutta.
Itämeren suojelu on ollut suomalaisen
luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään.
Itämeren rannikkovesien tilan
parantamiseksi katse pitää kääntää
laajemmin rannikkovesien valuma-
alueiden kunnostustyöhön. Valuma-
alueelta ja latvavesistöistä vedet ja
kuormitus päätyy jokien kautta
Itämeren rannikolle.
Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila
on Suomenlahden rannikkovesistä
heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia.
Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida
parantaa nykyisillä panostuksilla.
Rannikkovesien kuormitus on pääosin
peräisin valuma-alueelta
hajakuormituksesta, erityisesti maa-
ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos
aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen
kasvamisesta.
Mereen laskevien jokien korkeita
ravinnekuormia pienentämällä
saavutetaan merkittäviä hyötyjä
koko Itämeren kannalta.
Latvavesien kunnostamisesta
lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa
tehokasta valuma-alueiden
kunnostamista, jonka tuloksena
rannikkovedet puhdistuvat – joki ja
merenlahti kerrallaan.